Marvel Ponies
© JS

Päiväkirja


19.08.2014 Syksy on tullut!

Ja Nuuskamuikkunen lähtee pois. No ei kuitenkaan, vaan tämän kesän kauheat helteet ovat vihdoinkin takanamme! Vaikka ne ovatkin jättäneet jälkeensä ukkosmyrskyjä, ei se haittaa, sillä Vallu on jo oppinut sietämään niitä, eikä edes lenkkeily jyrinöidessä häiritse oria. Jonka takia uskalsin hyvissä mielin lähteä Vallun kanssa niitetylle pellolle ajamaan, vaikka pientä jyrinää ja ukkosta oltiinkin iltapäiväksi luvattu.

Vallu ei onneksi ollut eilisten sateiden jälkeen mutainen, ja minun oli pakko laittaa kiitos ja anteekis-kirje toimistoon sille hoitajalle, joka sattui orin eilen pesemään. Tämä kuitenkin tarkoitti sitä, että harjaaminen ja valjastaminen kävi nopeammin kuin mitä olin suunnitellut, ja pääsimme lähtemään hyvissä ajoissa, kun taivaalla ei ollut yhtäkään tummaa pilveä.

Pelto oli onneksemme kuiva, vaikka en sitä ollutkaan epäillyt. Sain kyllä huomata heti, kuinka Vallu alkaa tosiaan ikääntyä, sillä nopeutemme ei ollut enää niin suurta, mitä se oli ollut vielä helmikuussa. Pidimme kuitenkin hauskaa, vaikka pidättelinkin oria mahdollisten kuoppien ja möykkyjen varalta. Vallu myös väsyi nopeammin kuin alkuvuodesta, mutta syynä voisi yhtä hyvin olla yli kahden kuukauden kesäkausi, jolloin liikkuminen ei ollut raskasta.

Ehtisimme kotiin juuri ennen kuin tummat pilvet tulivat päällemme ja tuuli yltyi. Sain orin riisuttua valjaista ja hieman kuivattua juuri kun vesisade alkoi. Onneksi Vallu ei ole tehty sokerista, joten heitin orin selkään vain sadekamppeet ja vein sen takaisin tarhaan.

- Mariella, ponin omistaja


23.07.2014 Helle ei ole kaveri

Helle ei todellakaan ole mustan ponin kaveri. Olen koko heinäkuun ajan koettanut päästä päivittäin Vallua katsomaan ja viilentämään oria. Tänään kuitenkin lämpömittari ylsi reilusti yli hellerajan ja lähemmäs 30 astetta, joten oli pakko ottaa rajummat aseet käyttöön.

Vallun erottaminen kesälaitumelta muista hevosista ei ollut vaikeaa, sillä ori makasi varjoisessa mutakuopassa. Se ei edes tervehtinyt minua kuten ennen, nyt se vain hörähti. Vallu käveli kuitenkin nätisti ja reippaasti perässäni talliin. Talli on onneksi moderni rakennus, joten siellä oli melkein kymmenen astetta viileämpi kuin ulkona. Harjasin Vallusta suurimman osan mutaa ja kuraa pois. Kun ori oli siedettävän puhdas, suuntasin lammelle.

Lampi ei ollut puolitoista metriä syvempi, mutta silti mukavan puhdas näinkin sinileväaikaan, joten päästin uskaltavin mielin Vallun vapaaksi. Ori oli kuin uudelleen syntynyt, kun se juoksi innoissaan vedessä. Välillä se vain jäi seisomaan keskelle lampea nauttiakseen viileästä vedestä. Kun viilennys oli onnistunut ja Vallu tuli itse lammesta pois, otin sen taas kiinni. Jäimme kuitenkin vielä kuivattelemaan lammen viereen varjoisaan paikkaan. Vallulla ei aika tullut ollenkaan pitkäksi, sillä siinäpä kasvoi todella maukkaita heiniä.

- Mariella, ponin omistaja


13.06.2014 Kesäloman alku

Kesäloma alkoi kyllä jo yli viikko sitten, mutta vietin tämän viikon maanantaista torstaihin pääsykoereissulla ympäri Suomea, joten pystyin vasta nyt aloittamaan lomasta nauttimisen. Tietenkin täksi päiväksi luvattu sadetta, mutta se ei minua ja Vallua haittaa.

Vallu oli erittäin innoissaan nähdessäni minut, mutta minä en ollut aivan yhtä innoissani. Ori oli tietenkin tarhassa, ja sade oli tehnyt tämän aivan mutaiseksi. Olihan Vallulla ollut sadeloimi päällä ennen tarhaan menoa, mutta ori aina jotenkin onnistuu pääsemään niistä irti. Nytkin loimi makasi maassa juoma-astian vieressä, joten ei ole varmaan mikään yllätys, kun kerron, että Vallu oli yltä päätä mudassa. Tiesin heti, että tästä alkaisi kauhea pesu-urakka. Päätin kuitenkin odottaa Vallun pesussa hieman myöhemmälle, sillä sade oli alkanut jo hyytyä ja aurinkokin pilkahteli esiin pilvien takaa, joten ei menisi kuin muutama tunti, ja kura voisi olla jo kuivunut ja helpompi pestä.

Päätin kuitenkin jatkaa siivousteemalla ja aloitin Vallun karsinasta. Ori ei lähtenyt vielä muiden mukana kesälaitumelle. Annan ensin muun hevoslauman syödä enemmän ruohoa, ennen kuin vien Vallun sinne, jolloin ähkyn ynnämuun riski pienenee. Vallu ei onneksi ollut ainoa poni vielä tallin tarhoissa. Karsina ei ollut kuitenkaan kauhean likainen, joten pääsin todella helpolla.

Tiesin, ettei Vallu olisi vieläkään kuivunut, joten päätin pestä Vallun varusteita. Talviloimet ynnämuut olin tietenkin jo pessyt, mutta kasasin pussiini orin huovat ja vastaavat, jotka pesisin kotona. Hain myös orin sadeloimen tarhasta, sillä se oli todella kurainen. Suitset, satulat ja valjaat päätin kuitenkin pestä nyt. Pesussa meni nopeasti kaksi tuntia, ja siinä kohtaa aloin jo pohtia, jaksanko ottaa vielä Vallunkin pestäväksi. Päätin siis pitää pienen kahvitauon ja lukea lehtiä, ennen kuin kävisin käsiksi oriin.

Vallu on aina pitänyt vedestä, joten pesu oli ainakin toiselle meistä ihan hauska. Kura lähti helposti irti helposti harjatessa, eikä minulle jäänyt paljoa jynssättäväksi. Kuivatin oria pyyhkeillä ja heitin loimen selkään, ennen kuin vein tämän karsinaan. Seuraavalla kerralla tulemme kyllä tekemään Vallun kanssa jotain aktiivisempaa, ehkäpä uittoreissua tai vastaavaa, mutta tämä kerta meni pesuhommiksi ihan Vallun omasta syystä.

- Mariella, ponin omistaja


11.05.2014 Äitienpäivä

Tänään äitienpäivän kunniaksi saavuimme äitini kanssa Sävelsaloon. Olen pitkään aikaan uhkaillut äitilleni, että jonain päivänä hän saa tulla Vallun kanssa ratsastamaan. Vallun selkään ei kyllä äiti tosiaan voi mennä, mutta me lähdimmekin äitienpäiväajelulle, joten äiti saikin olla vastuussa ohjauksesta. Vallu on aina pitänyt äidistäni, ehkäpä sen takia, että osaa yhdistää erikoistapahtumat aina äitini tuloon, mutta valitettavasti äitini ei ole yhtä ihastunut Valluun. Ori osasi kuitenkin käyttäytyä tänään ihmeen nätisti, että äidin mielikuva siitä taisi muuttua. Tosin äiti ei ole pitkään aikaan Vallua edes nähnytkään, joten Vallu on ollut viimenäkemän aikaan vielä nuori ja vetreä poni.

Pakotin äidin auttamaan harjauksessa, vaikkei hänen täytynyt loppuen lopuksi paljoa tehdä. Veljentyttöni Alma oli hypännyt auton ovesta sisään juuri ennen kuin peruutin pois vanhempieni pihalta, joten Vallun hoito ja valjastus jäikin hänen tehtäväkseen. Luulen kyllä, että se oli äidille paljon parempi äitienpäivälahja kuin jalkahierontapaketti, jonka me äidille ostimme veljeni kanssa. Vallu oli Alman nopean toiminnan takia nopeasti valmis, ja pääsimme lähtemään.

Kärryjen kyytiin olisi tullut ahdasta, jos minäkin olisin ahtautunut sinne, joten päästin Alman ja äidin kahdestaan liikkeelle. Äiti ei kuitenkaan antanut Vallun ottaa kuin yhden askeleen, kun hän jo komensi minut seisomaan koko ajan Vallun vierellä - toisin sanoen pitäen kokoajan kiinni Vallun suitsista. Pikku hiljaa minäkin otin otteeni pois, kun huomasin äitini rentoutuvan. Olimme kävelleet peltotietä pitkin, ja matkamme kruunattin auringon paisteella, joka taisteli tiensä pilvien läpi. Käännyimme noin kahden kilometrin jälkeen takaisin, ja Alma sai ohjastaa loppumatkan. Minunkaan ei enää tarvinnut (tai annettu!!) pitää Vallusta kiinni.

- Mariella, ponin omistaja


05.04.2014 Kevättä rinnassa

Aika Vallun kanssa on jäänyt nyt hieman vähemmälle, kun minulla alkoi maaliskuun lopussa kauhea pääsykoetenttaus. Onneksi (valitettavasti) koe on jo toukokuun kuudentena päivänä, jolloin Vallu joutuu kärsimään minun läsnäolon vähyydestä vain hieman yli kuukauden ajan (minulla on lukuaikaa vain hieman yli kuukausi). Odotamme vielä tuloksia Shetlanninponien laatuarvostelun helmikuun tilaisuudessa ja jännitys on korkealla. Meillä olisi hyvät mahdollisuudet kolmanteen palkintoon, mutta ongelmia on ollut emän kanssa.

Olin lukenut reippaasti pääsykoekirjan materiaalit täksi päiväksi, joten pääsin jo iltapäivällä kahden aikaan Vallun luokse. Kevätaurinko lämmitti kasvojamme kentällä, kun teimme hieman koulutreenia. Ja kun puhun meistä, tarkoitan Vallua, minua ja serkkuani Aliisaa. Aliisa on 10-vuotias ponityttö, jonka olen aina luvannut tuoda mukanani moikkaamaan Vallua, ja tänään sain sen vihdoinkin aikaan. Onhan tämä myös Vallulle mieluisampaa, kun pääsee ratsastustreeniin, jonka uskallan todeta olevan rankempi kuin meidän talutusretket tai kärryajot.

Aliisa ei nuoren iänsä takia tehnyt Vallun kanssa mitään sen suurenmoisempia koulukiekuroita, vaan juoksivat ympäri ämpäri kenttää. Vallukin taisi unohtaa hetkeksi oikean iänsä, ja innostui erittäin leikkimieliseksi. Onneksi ori osaa olla varovainen lasten kanssa, sillä muuten leikkimielisyys olisi näkynyt intopukituksissa, ja olisin saanut soittaa tädilleni erittäin mukavat uutiset Aliisan tippumisesta, ja tämä olisi ollut tytön ensimmäinen ja viimeinen kerta Vallun lähettyvillä.

Ratsukolla näytti olevan todella hauskaa, joten minä uskalluin istua kentän viereiselle penkille istuinsuojan päälle ja luin hieman muistiinpanojani. Taustamusiikkina minulla oli lintujen laulu ja Aliisan iloiset hihitykset, kun Vallu teki jotain oikeita koulutemppujakin. Aliisa sai treenitunnin jälkeen taluttaa ori talliin ja riisuta siltä varusteet, aivan kuten hän oli ne saanut myös Vallun selkään laittaa. Sain myös huomata, kuinka helppoa ja tehokasta se onkaan, kun saa jonkun tekemään kaikki hoitotyöt aivan ilmaiseksi. Eikä valituksen valitustakaan kuule, kun tyttö piti itseään erityisen oikeutettuna! Vallu pääsi takaisin tarhaan, ja Aliisa ja minä lähdimme kotia kohti, ensin kuitenkin piipahtaen marketissa ostamassa jäätelöä.

- Mariella, ponin omistaja


12.03.2014 Vallu on paras!

Käytiin helmikuussa Vallun kanssa Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelun uusintatilaisuudessa, tavoitteenamme korottaa Vallun viime vuonna saatu kakkospalkinto. Ori käyttäytyi tavansa mukaan energisesti ja tervehti tuomareitaan hörisemällä. Rakennetuomarit taisivat saada jopa pienen pusunkin, kun ori haisteli heidän käsiään. Tilaisuudessa ori sai aikalailla samat pisteet kuin aikaisemmassa, mutta kiitos jälkeläisten ja muun aktiviitin, saimme kasaan juuri sata pistettä, ja Vallu palkittiin ykköspalkinnolla! Odotamme vielä tuloksia Shetlannninponien laatuarvostelutilaisuudesta, jossa olimme myös mahdollisesti korottamassa aikaisemmin saatuamme kakkospalkintoa.

Vallun voisi pian ottaa kokonaan jalostusrintamalta pois, ja jättää työ sen jälkeläisille. Kävin taas hieman läpi Vallun jälkeläisiä, joita minulla on omistuksessani tallissani kaksi kappaletta, ja hyvin kaikilla 12:lla näyttää menevän. Parhaiten menestynyt jälkeläinen näyttää olevan Miia-Marian omistuksessa oleva Vuornan Effie, joka on kantakirjattu kolmannelle palkinnolle ja saanut Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelusta myös isänsä tavoin ykköspalkinnon.

- Mariella, ponin omistaja


03.02.2014 Lumimöyrintää

Onneksi tänne Pohjanmaalle plussakeli ei yltänyt, joten saimme nauttia Vallun kanssa upeasta -3°C pakkasesta! Ori oli todella innoissaan nähdessään minut, ja oikein ravasi luokseni, kun hain oria puoli kolmen aikaa tarhasta. Pienten paijausten jälkeen oli harjauksen vuoro, eikä aikaakaan, kun Vallun karva kiilsi taas. Vielä muutaman pusun jälkeen (kamala mikä halipula orilla on!) hain valjaat ja valjastin Vallun. Valjastus meni tapaansa mukaan helposti, kun Vallua kiinnosti enemmän päästä pihalle ja liikkeelle kuin kiusata minua pullistelemalla. Kun valjaat olivat paikalla, irrotin Vallun riimunnaruista ja talutin sen pihalle, jossa ori joutui taas kiinni narunpäähän. Nyt ei Vallukaan enää malttanut pysyä paikoillaan, kun toin reen orin perään. Olin saanut ostettua alennusmyynneistä upouuden punaisen talvireen, jota en todellakaan voinut jättää kauppaan. Tiedä sitten, säästinkö ollenkaan, kun ostin niin hienon reen, hinta kun ei alennuksesta huolimatta ollut mitenkään erikoisen edullinen.

Rekiretki alkoi tallin vieressä olevalta pellolta, jossa ei onneksi ollut lunta niin paljon, joten Vallulla ei ollut suurempia ongelmia liikkua hangessa. Ori kuitenkin innostui kunnolla, kun nostin laukan, ja menetin hetkeksi hallinnan ja otteeni ohjista. Onneksi Vallu on sen verran pösilö, että se ei aina huomaa kommelluksiani, ja matka jatkui tavallisen turvallisen tapaan. Huomaa kyllä, että orille on ikää kertynyt, sillä jo puolen tunnin lumimöyrinnän jälkeen Vallun vauhti hiljeni. Ohjasin orin pois pellolta ja kävelimme rauhallisesti maastotietä pitkin. Hitaampi tahti näytti olevan Vallulle mieluisampi, joten kävelimme metsässä noin toiset puoli tuntia. Tulimme takaisin tallille henki höyryen ja posket punasina. Vallu sai kiitokseksi mahtavasta päivästä pusuja ja haleja, sekä muutaman herkkupalan. Ystävänpäivänä ori kuitenkin näkisi minut taas, olinhan innostunut leipomaan hevosherkkuja!

- Mariella, ponin omistaja


04.01.2014 Uusi vuosi

Joulun olimme viettäneet herkkuja syöden, joita Vallu sai mukavan määrän. Jouluruuaksi orin ruokaan oli tullut ekstraomenoita ja -porkkanoita. Joululahjaksi ori sai hienon uuden vaaleanvihreän loimen, riimun ja riimunnarun. Vallua ei kiinnostanut nämä paketit, vaan veljentyttäreni Annan lähettämä rapiseva paketti, joka näytti myös tuoksuvan hyvältä. Annan antamia herkkuja ei Vallu kuitenkaan saanut jouluna syödä, vaan ne jätettiin uudeksi vuodeksi.

Vallu on onneksi jo tottunut ilotulituksiin, onhan ori jo 17-vuotias. Olin aamupäivällä tehnyt orin kanssa kunnon kuntolenkin pelloilla lumihangessa ryömien. Onneksi lunta ei ollut paljon, joten Vallukin pääsi kulkemaan pienillä jaloillaan hangessa. Ori oli siis hieman väsynyt jo kuuden aikaan iltapäivällä, kun paukkumuninen alkoi. Vallu makaili kanssani karsinansa lattialla rohmuten heiniään. Välillä ori tuuppasi minua turvallaan ja kinusi muutaman herkkupalan.

Kahdeksan jälkeen paukkuminen oli vähentynyt, joten menimme pienelle jaloittelulle Vallun kanssa. Muutama raketti kuitenkin nousi ilmaan naapurista, ja Vallu vain hieman napsahti niiden räjähtäessä. Vallu sai mennä nukkumaan yhdeksän jälkeen, ja rankan päivän jälkeen uni näytti maistuvan. Minä lähdin ajelemaan kotiin ilotulitusten valaistussa yössä.

- Mariella, ponin omistaja


01.12.2013 Ensimmäinen adventti ja kuukausi Sävelsalossa

Tänään pääsin vihdoinkin tallille. Vallu muutti Sävelsaloon keskiviikkona, jolloin olin muuttamassa oria, mutta en omilta kiireiltäni päässyt kuin vasta tänään uudestaan kylään. Ori on kotiutunut tänne erittäin hyvin, eikä tämä todellakaan tullut yllätyksenä. Meillä menee varmaan hetki, ennen kuin tunnemme molemmat olomme kuin kotonamme, mutta tästä se matka alkaa.

Hain Vallun tarhastaan, jossa se oli höristelemässä jo portilla. Lunta oli maassa ihana määrä, joten tänään olisi vuorossa rekiajelua. Vallu tuli nätisti mukanani karsinaansa, jossa se hieman ensin pyöri paikoillaan. Kun ori oli vihdoinkin rauhoittunut, aloin harjaamaan sitä. Harjaus sujui tavanomaisen hyvin, joten ei mennyt kauan, kun olin jo hakemassa orin valjaita. Pientä kiusantekoa oli Vallun tottakai tehdä. Kun ori lopetti vatsansa pullistelun, sain herran vihdoinkin valmiiksi.

Olin Vallun omat kärryt tuonut mukanani. Lunta ei ollut niin paljon, joten niillä vielä pääsisi liikkumaan. Päätin tarkastella maastoja, sillä vielä oli valoisaa. Vallu ravasi innokkaasti kärry perässään ja nautti kirpeästä pakkasilmasta. Matkalla meidän eteen hyppäsi muutama kauhistunut jänis, jotka lähtivät juoksemaan meitä karkuun - suoraan edessämme. Vallu on moisiin pieneläimiin onneksi tottunut, joten ori ei niistä välittänyt.

Pakkanen oli lauhtunut -8:sta -2:een, ja pilviä oli kerääntynyt taivaalle. Kotimatkallamme satoi siis ihanasti lunta, ja minun oli pakko pysäyttää ori hetkeksi. Kaivoin taskustani korvakuulokkeet ja liitin ne kännykkääni. Pienen selailun jälkeen sain joululaulut soimaan, ja jatkoimme matkaa. Vallua ei ollut pieni odottelu haitannut yhtään, sillä ori oli tehnyt tuttavuutta kuivan koivunoksan kanssa. Loppumatkan ravasimme innoissamme takaisin tallille, jossa otin kärryn pois orin perästä. Teimme vilvoittelut maneesissa. Koska orilla oli noussut pientä hikeä, toin sen talliin, jossa laitoin orin selkään loimen ja jätin sen karsinaansa.

- Mariella, ponin omistaja


20.04.2013 Touhumispäivä ja kuulumisia

Tänään Vallun kanssa tuli touhuamaan naapurinlikat Jutta ja Tessa. Kutosluokkalaiset ottivat Vallun perään kärryt ja lähtivät metsään. Onneksi lumet olivat sulanneet suurimmilta osin, joten kulkeminen oli suunnattamattomasti helpompaa kuin kuukausi aikaisemmin tyttöjen yrityksistä huolimatta. Vallu oli ihmeellisen herrasmiespäällä, ja tytöt pärjäsivät nätisti orin kanssa. Kovaa menoa kuitenkin oli, sillä Vallu tuli takaisin sellaisena pörrökasana, että sitä piti harjata ja puusata melkeinpä tunti kolmen hengen porukassa, ennen kuin se näytti edes siedettävältä. Vallulla onkin ollut vilkas alkukevät, sillä maaliskuussa ori palkittiin Yleislaatuarvosteluissa ja Kouluratsastusjaoksen laatuarvosteluissa toisella palkinnolla. Ori on myös jättänyt kouluradat taakseen, ja keskittyy enää pelkästään valjakkoajoon. Vallulla on muuten tähän menneessä jo seitsemän jälkeläistä, kahdeksannen pitäisi syntyä aivan näinä päivinä!

- Mariella, ponin omistaja


24.02.2013 kouluvalmennus

Lumisella kentälle ravasi musta shetlanninponi ori saapuessani paikalle. Oriin ratsastaja kertoi heidän juuri aloittavan ravaamisen, joten päätin tässä samlla ohjata heille hyvän alkuveryttelyn. Aloitimme kiemurauralla, jonka mutkissa oli voltit. Vallu kaahotteli vain hirveää vauhtia eteenpäin koko ajan, joten neuvoin ratsastajaa tekemään paljon puolipidätteitä ja hidastamaan vauhtia omalla kevennyksen. Kun poni oli hieman rauhoittunut pyysin heitä tekemään muutaman laukkaympyrän. Vallu olisi tahtonut vain paineilla hirveää vauhtia kenttää ympäri. Laukan rauhoittuessa pyysin heitä siirtymään takaisin käyntiin ja tekemään muutamia pohkeenväistöjä. Ensin ne ei oikein sujuneet vauhdin takia. Neuvoin pysyttäymään ensin oriin ja siitä lähtemään suoraan pohkeenväistöön. Neuvo toimi ja Vallu teki oikein hienoja väistöjä! Siitä pyysin heidät harjoitusraviin ja siirtymään siitä suoraan keskiraviin. Se onnistui heti ensimmäisellä kerralla ja Vallu näytti komeat keskiravit! Kokeilimme samaa laukassa ja ori jaksoi edelleen kunneella ratsastajansa apuja. Lopuksi pyysin heitä vielä tekemään muutamat peruutukset, jotka Vallu tajusikin melkein heti. Annoin ratsukolle luvan itsenäiseen loppuveryttelyyn, jonka aikana kerroin mitä Vallun kanssa kannattaisi vielä treenata.

- Sani, valmentaja


09.11.2012 kouluvalmennus

Pieni shetlanninponiori ravasi kentällä ratsastajansa kanssa, kun valmistauduin valmennukseen. Sovin ratsastajan kanssa että treenaisimme tänään vain harjoitusravia, jossa sekä ratsastajalla että ponilla oli kuulemma parantamisen varaa. Lämmittelyn jälkeen kehotin ratsastajaa näyttämään miltä ratsukon harjoitusravi yleensä näytti. Se oli epävakaata, nopeatempoista ja hieman riuhtoista, kun ponilla tuntui olevan paljon ylimääräistä virtaa. Kehotin ratsastajaa istumaan syvemmälle satulaan, painamaan kunnolla istuinluut satulaan. Rentouttamaan itsensä ja tekemään muutaman pidätteen, kunnes se menisi läpi. Kuin silmänräpäyksessä orin vauhti hidastui ja se astui tasaisemmin ja rauhallisemmin alleen, kuitenkin erittäin tahdikkaasti. Ratsastaja teki pari ravivolttia Vallun kanssa ja he panostivat vielä tiukemmin raviin, kunnes tunti oli kulunut ja oli aika päättää valmennus. Kiitin ratsukkoa hyvästä valmennusta ja annoin vielä parit käytännön vinkit ravin työstämiseen!

- Alison, valmentaja


04.11.2012 kouluvalmennus

Kun saavuin paikalle, olitte alkaneet jo hieman ravailla. Vallu näytti vähän turhankin reippaalta ja sinulla oli täysi työ saada se pysymään edes jossain määrin rauhallisena. Poni protestoi vähän ohjaa vastaan ja yritti pieniä pukkejakin. Olit kuitenkin päättäväinen, mikä on tärkeintä, ja määräsit suunnan. Pyysin sinua laukkaamaan muutaman kierroksen reippaasti kentän ympäri, jotta Vallu saisi purettua pahimmat energiansa. Poni ampaisi matkaan kuin tykin suusta ja meno näytti hetken aikaa melko holtittomalta. Parin kierroksen jälkeen Vallu rauhoittui selvästi ja pääsimme aloittamaan kunnon työskentelyn. Aloitimme käynti-ravi-siirtymisillä, sillä arvelin, että reippaan ponin kanssa niistä olisi vaikeaa saada tasaiset. Huomasinkin aavistukseni oikeaksi. Kun pyysit Vallun siirtymään raviin, se oikein ryntäsi liikkeelle ja kesti monta metriä, että sait sen ravi tasoittumaan. Toisin päin siirtyminen taas oli aivan liian hidas. Vallu ylitti parilla metrillä sen kohdan, johon siirtymä oli määrä tehdä. Pyysin sinua jatkamaan päättäväisesti ja teimme nopeita, lyhyitä siirtymiä. Juuri sen verran käyntiä, että se saadaan kuntoon, sen jälkeen siirtymä raviin ja ravia vain se hetki, kun se on kontrollissa. Kun toistoja tehtiin paljon, alkoi Vallu pikku hiljaa kuunnella ja keskittyä. Sain nähdä muutamia oikeinkin hallittuja ja tasaisia siirtymisiä juuri silloin, kun sinä siirtymisen halusit tehdä. Jatkoimme tehtävää vaikeuttaen ja pyysin teitä tekemään ravi-laukka-siirtymisiä. Vallu innostui silminnähden päästessään taas laukkaamaan ja ensimmäiset siirtymiset menivät ihan pelleilyksi. Hetken kuluttua se taas rauhoittui, eikä näitä siirtymisiä tarvinnut hioa enää lainkaan yhtä kauan.

- Paula, valmentaja


07.10.2012 kouluvalmennus

Edessäni tepasteli Vallu, selässään Mariella. Ponihan oli oikea ruutipakkaus! Se oli komea, kiiltävän musta ja energia kerrassaan säteili siitä. Marielle hymyili ja istui selässä rauhallisesti. Pitkien alkukäyntien ja rupattelujen jälkeen aloitettiin verryttely heti ravissa. Poni vaikutti yllätyksekseni vähän laiskalta, luulin että raviin siirrettäessä se sinkaisisi heti huitsin nevadaan! Mutta ei onneksi, ja pari pääsi aloittamaan verryttelyä kaikessa rauhassa. Ori selvästi hieman hangoitteli ulko-ohjan tuntumaa vastaan, joten verkkaan otettiin tehtäviä, jotka avittaisivat kyseisessä asiassa. Pitkille sivuille pari teki loivat kiemuraurat, joiden puolessa välissä kaaren sisälle tuli voltti. Lyhyille sivuille ratsukko teki isot ympyrät, joissa otti puolen ympyrän verran vasta-asetusta. Poni oli hieman jäykkä, mutta käsin asettaa ponia ihan rohkeasti kiemurauralla ja ympyröillä. Hiljalleen poni alkoi lämmetä ja samalla se alkoi myös innostua. Seuraavaksi keskityttiin lisäyksiin. Orilla ei todellakaan ollut ongelmaa, naureskelinkin, että se pisti tossua toisen eteen nopeammin kuin ehdin edes laskea. Kun moottori oltiin saatu hyvin käyntiin, teki pari vielä käyntiin siirtymisiä ja pysähdyksiä. Poni oli hyvin yhteistyökykyinen, se kuunteli kehuttavasti pidättävät avut, vaikka menohaluja selkeästi löytyikin. Välissä oli käyntitauko ja sen jälkeen aloitettiin laukannostojen kanssa puurtaminen. Ratsukko oli kahdeksikolla ja vaihtoi keskellä aina ravin kautta laukan. Nostot olivat hyvin napakoita ja poni oli innokas! Muistutin Mariellaa ulko-ohjan tuesta ja käskin taas asettaa reippaammin. Ravi laukkojen välissä oli kovin hätäistä, mutta kun poni otettiinkin pari kertaa pysähdykseen saakka, niin alkoi vaihto ravin kauttakin sujua sulavammin. Parin hienon noston jälkeen poni sai ansaitut loppuravit ja -käyntinsä.

- Snusmumriken, valmentaja


15.06.2012 ponivalmennus Pajurannassa

Vallu, pikkuinen energinen poni käveli viimeisenä kentän uralla. Otin teidät pääty-ympyrälle ja muut saivat mennä toiseen päätyyn. Vallu ravasi ympyrällä hyvin tahdikkaasti ja laukannostotkin menivät hyvin. Välillä sai pidättää ihan kunnolla ettei poni lähtenyt kovaa. Lopuksi siirryimme koko kentälle. Pistin muutaman puomin toiselle pitkälle sivulle ja toiselle sivulle laitoin 40 cm pystyesteen. Vallu meni hyvin esteetkin! Lopuksi se sai kävellä pitkin uraa.

- Frango, valmentaja


08.06.2012 kouluvalmennus

Mitä näinkään silmieni edessä kävellessäni kentälle? Erittäin energisen shetlanninponin, joka oli ihan selkeästi valmis tähän koitokseen. Kun ratsastaja oli selässä, aloitimme ihan vain kävellen vapain ohjin. Pieni Vallu ilmoitti kuitenkin hyvin nopeasti innokkuutensa vähän reippaampaan askellajiin, joten pyysin teitä nostamaan kevyen ravin. Teitte myös erikokoisia voltteja, jotka onnistuivat todella hyvin. Laukka nostettiin ihan vain verryttelyn vuoksi, jotta Vallu saisi vähän purettua energiamääräänsä. Annoit orin mennä ja laukata reipastempoista laukkaa täysin vapaasti. Tämän jälkeen aloitimme työn; treenasimme keskiravia. Vallulla oli ensin hieman hankala keskittyä kevyesti koottuun menoon, mutta kun pyysit reippaasti ja ohjasit istunnalla enemmän, Vallu ymmärsi jutun juonen. Kun ravi oli jotenkuten hallussa, nostimme laukan. Keskilaukka oli orille hankalampi pala, se olisi vain halunnut kiitää vauhdikkaasti ympäri kenttää. Kuitenkin pidättämisellä poni rauhoittui ja jaksoi keskittyä. Muutama keskiaskel sieltä aina välillä pilkahti, joten annoimme oriille tauon ja ravailitte vapaasti ympäri kenttää. Hetken kuluttua jatkoimme, nyt menimme ravissa pohkeenväistöä. Vallu huomasi heti tämän tutun pyynnön, ja lähti väistämään. Askel oli ensin hieman haparoivaa, mutta kun keskityitte molemmat touhuun, meno alkoi näyttää tasaisemmalta. Vallu jaksoi kaikesta energiamäärästään huolimatta keskittyä väistöihin hienosti, ja kun alle saatiin komea suoritus, päätimme valmennuksen siihen.

- funfunHey, valmentaja


© maijha.net 2014, lisää | Ellie's Percival on virtuaalihevonen