Valentia RGE

Rotu
hannover
Skp säkä
tamma 167 cm
Väri
ruunikko
Genotyyppi
gg Ee Aa CC
Syntm pvm
04.03.2017
VH-tunnus
Kasvattaja
Omistaja
Miche'Le Warmbloonds / Tierra (VRL-02841)
 
 
 
 
Painotus
este, porrastetut
Koulutustaso
HeA 160cm

Kuvat

 

© VRL-10356

Historia

Eräänä päivänä eräs tallityöntekijä säntäsi luokseni puhelin kourassa erittäin innostuneena ja vaati katsomaan Royal Gearin viimeisimmät myytävät. Meillä oli ennestään RGE kasvatteja joihin olin ollut todella tyytyväinen. Valentia oli pistänyt hänen silmiinsä jo sukunsa puolesta, mutta video tamman liikkeistä ja irtohypytyksestä oli omaa luokkaansa. Ei tarvinut kauaa miettiä, kun tamma muuttikin pian meille. Alkuun tuntui, että mikä ihmeen hyppykeppi me on ostettu! Valentia oli varsana melkoisen mahdoton ja silloin täytyi vain luottaa siihen, että sieltä jostain löytyy se kultakimpale mitä suku ja videot oli ennustaneet. Myönnettäköön, että alkuun kului omistajalla monta levyä suklaata ja kuppia kahvia, kun mietittiin miten ihmeessä poukkoileva riemupallo saadaan haltuun. Apu löytyi lahjonnasta, sillä selvisi pian, että Valentia on melkoisen perso herkuille.

Luonne

Valentia oli varsana melkoinen sähikäinen! Se riekkui, hyppeli, pomppi ja touhusi koko ajan jotain. Onneksi kärsivällisyydellä, ajalla ja tuhansilla kiloilla porkkanoita se on saatu rauhoittumaan tai ainakin hillitsemään itsensä paremmin. Ilkeä Valentia ei ole, mutta se pursuaa elämää, uteliaisuutta ja vauhtia. Esimerkiksi kerran tammaa taluttaessani se huomasi tallin vieressä uudet kottikärryt, jotka kiilsivät vielä uutena ja joissa oli kirkkaan punaiset työntöaisat. Valentia unohti siinä siunaamassa minut ja nykäisi itsensä irti kipittäen suoraan kärryille. Jos en olisi ehtinyt ajoissa paikalle, olisi koko varsa ollut kärryissä, sillä etukaviot olivat jo kyydissä. Valentia ei pelkää oikeastaan mitään ja on siinä mielessä erittäin helppo tyyppi, mutta varuillaan sen kanssa saa vieläkin olla, kun ei tiedä mitä se kohta keksii. Ei ole kerta tai kaksi, kun tamma on levittänyt harjakorin nurin, kiivennyt tarhassa pyöröpaalin päälle tai avannut karsinansa oven.

Hoitaessa Valentia on kiltti, joskin hieman höselö. Se harvemmin malttaa pysyä koko aikaa paikoillaan, vaan haluaisi nähdä kaiken ja touhuta jotain samalla. Se onkin parempi sitoa kiinni, etenkin jos on kiire johonkin. Vaikka Valentia haluaa kurkkia kaikkea ja tutkia varmasti esimerkiksi takkisi taskut, se osaa hyvin katsoa missä menet ja ei vahingossakaan astu kenenkään varpaille tai litistä seinää vasten. Taluttaessa on hyvä pitää naru tuntumalla ja välillä nykäistä herätykseksi jos Valentia jää kurkkimaan liian pitkäksi aikaa jotain. Varustaminen sujuu helposti, samoin lastaaminen. Oikeastaan Valentia tykkää trailerista, pääseehän sillä aina jonnekin uuteen jännittävään seikkailuun!

Ratsastaessa tamma saattaa olla melkoinen höselö. Se innostuu helposti kaikesta ja kuumuessaan ei malttaisi kävellä lainkaan vaan ennemmin vaikka laukkaa paikallaan. Tai ainakin yrittää! Kouluradoille se on yleensä ihan liian levoton ja malttamaton, vaikka hyvinä päivinä menee kyllä HeA ratojakin mallikkaasti. Ennemmin tamma kuitenkin hyppää! Siitä se selvästi nauttii ja siellä ratsastajalla onkin töitä. Hyvänä päivänä riittää, että istut kyydissä ja katsot mistä hypätään ja jarrutat sopivasti. Huonona päivänä Valentia tohottaa niin, ettei ihan jaksaisi kuunnella ja silloin puomitkin kolisevat. Onneksi tämä ongelma on karsiutunut vanhemmiten hieman ja iän myötä tamma on jatkuvasti helpompi ratsastaa. Valentia ei yleensä lähde käsistä ja on hallittavissa hyvin, mutta vaatii ratsastajalta tarkkaavaisuutta ja hyviä vatsalihaksia!

Kilpailuissa Valentia on kuin kotonaan eikä eroa juuri huomaa maasta tai selästä käsin. Se on reipas, energinen ja utelias aina.

Sukutaulu

i. Cranleigh Lost Siberian
hann 166 cm rn
KTK-I, EV-I
ii. Legacy Oak
hann 160 cm rt
KTK-II, EV-II, ERJ-III, YLA2, Premier
iii. Londonrubin
hann 166 cm rt
KTK-II, ERJ-I, Premier
iie. Calandra
hann 163 cm rt
KTK-III, Bronze Premium
ie. Cranleigh Siperia
hann 167 cm rn
Premier
iei. VIR MVA Ch Siberian Code
hann 164 cm m
KTK-II, ERJ-I, YLA1, HANN I
iee. Lonesome GER
hann 171 cm trn
Premier
e. Valentine Oak
hann 168 cm m
ERJ-I, YLA2
ei. Vino Woods
hann 170 cm m
KTK-II, ERJ-I
eii. Vernis
hann 160 cm m
ERJ-II, YLA2, HANN II
eie. Ambre Solaire
hann 160 cm rt
 
ee. Joga Woods
hann 168 cm rn
ERJ-II
eei. Jogo
hann 160 cm trn
ERJ-III, YLA2, HANN II
eee. Garden Party
hann 160 cm trn
 

sukuselvitys

Ikääntyminen ja jälkeläiset

Ikääntyy satunnaisesti
1 vuotta - 01.09.2017
2 vuotta - 01.03.2018
3 vuotta - 01.09.2018

s. 00.00.2017 t/o. varsan nimi (i. isän nimi)

Kilpailutulokset

Este

Valentia kilpailee ERJ:n alaisissa porrastetuissa kilpailuissa. Sen ominaisuuspisteet ja tason saat tarkastettua VRL:n profiilista, johon löytyy linkki ylempää. Alla ovat tarinakilpailut ja ERJ-CUP sijoitukset.

Match show't ja näyttelyt

Valmennukset ja päiväkirjamerkinnät

Päiväkirjamerkintä 01.07.2018
Päätimme lähteä hellepäivän piristykseksi uittamaan varsoja. Minä otin Valentian, Tanja Dianan ja Markus halusi ehdottomasti Rosen matkaan. Uimarannalle oli hiukan kävelyä, mutta mikäs siinä varsat mukana tallustella pitkin metsäteitä lintujen laulaessa ja auringon säteillessä oksien lomitse hevosten kiiltävään karvaan. Kaikilla oli tavallista pidempi riimu tai juoksutusliina käytössä, jolloin rannassa varsat saivat enemmän liikkumatilaa ja pystyivät polskuttamaan kunnolla ottaen pikku laukkapyrähdyksiäkin. Valentia suoraan käveli veteen ja alkoi kuopia kavioillaan niin että minäkin varmasti kastuin. Diana nuuhki ensin vettä varovasti ja pari hitaan askelen jälkeen heittäytyi piehtaroimaan veteen. Rose oli sitä mieltä, että vesi oli ihan liian pelottavaa ja suostui hädin tuskin ottamaan kahtakaan askelta. Rose kuluttikin aikansa Markuksen kanssa nautiskelemalla rannan herkuista, kun Valentia ja Diana ottivat ilon irti viileästä vedestä. Kun varsat alkoivat rauhoittua, lähdimme kotimatkalle. Vierelläni kulki leppoisaan tahtiin Valeria, eikä Dianallakaan juuri ollut virtaa jäljellä. Rosen mielestä kotimatkalla olisi voitu ottaa vaikka pikku kisa tai leikkiä, mutta sekin kyllästyi pian. Kotona päästimme varsat tarhaan ja ei mennyt aikaakaan, kun kaksi väsynyttä tammavarsaa tuhisi heinikossa Rosen pitäessä vahtia.

Päiväkirjamerkintä 01.10.2017
Syksyn sateiden piiskatessa tummaa asfalttia pihalla, nautimme Valentian kanssa sisällä hieronnasta. Varsa oli pihalla tolskatessaan kaatunut ja näyttänyt hieman jäykälle pari päivää, joten pyysin Jannan hoitamaan Valentiaa. Otin varsan käytävälle ennen hierojan tuloa ja rauhoittelin sitä rentoutumaan valmiiksi ja pysymään aloillaan. Valentia tepasteli ja touhotti, mutta hiljalleen rauhoittui kun juttelin sille ja silittelin sen päätä. Janna saapui paikalle vettä valuen, osuen juuri kunnon kaatosateen hetkellä pihaan. Valentia aloitti teputtelunsa uudelleen, kun vieras ihminen saapui paikalle. Janna aloitti tutkimalla varsan perusteellisesti ja totesi, että mahdollisesti oli vain pari lihasta ottanut osumaa ja tilanne palautuisi pian kuntoon. Hän hieroi ja venytteli Valentiaa joka puolelta. Aluksi Valentia yritti pyöriä nähdäkseen mitä tapahtui, mutta hiljalleen se vaipui tyytyväiseen rauhaan ja lopussa näytti siltä, että meidän sähäkkä elohiiri lähes nukkui Jannan varmojen käsien kosketuksen alla. Lopussa talutin varsan karsinaansa ja annoin sille reilusti vettä ja heinää eteen. Kohta kun kävin kurkkaamassa Valentiaa, se nukkui karsinassa pitkin pituuttaan.

ulkoasu © Cery 2016 - Huomaathan, että kyseessä on virtuaalitalli ja tämä on virtuaalihevonen. Mitään ei tapahdu oikeasti ja kaikki tieto sivuilla on keksittyä, eikä liity kuvien hevoseen millään tavalla.